Inkiväärikarkkia

Googlasin yleishyvän inkiväärikarkin ohjeen. Se menee näin.

Osta inkiväärinjuurta. Ostin kaksi isoa. Viipaloi ne. Masokisti saa myös kuoria, mutta oikeasti, se on ihan turhaa. Viipaloi ohuiksi. Heitä väljään veteen kiehumaan. Keittele miedosti poreilevassa vedessä, kunnes inkivääri on pehmennyt. Siihen voi mennä tunti tai viisi. Myöhään illalla päätin, että nyt ne saakelin kinkiväärit ovat tarpeeksi pehmeitä ja kalastelin ne liemestä. Talosta ei löytynyt sokeria tarpeeksi sokeroimiseen.

Inkiväärit on tarkoitus sokeroida kuten munkit. Joo, heitin sokerit inkiväärisetin päälle ja annoin muhia vain huomatakseni, että inkiväärini olivat vielä valuneet astian pohjalle, ja minulla on nyt kipollinen sokeriliemessä lilluvia inkivääriviipaleita. Jei.

Keitinvedestä yritin keittää hilloa. Saattaa olla, että pektiini tuhoutuu liian pitkään keitellessä. Minulla on nyt desinfiointikeitetyssä lidlin maapähkinävoipurkissa inkiväärisokerivettä.

Joka tapauksessa, herkkua on. Molempia voi käyttää mausteena tai vedellä sellaisenaan.

Banaani

Jääkaapissani on asunut mustuneita banaaneja jo aika kauan. Kuivatavarakaapissa on mantelirouhetta. Jaaa.

Mantelirouhe laukaisi makeannälän. Olen paska leipuri, ja lopulta aikani selailtuani ja surffailtuani päätin, että näistä saa aikaan jonkinlaisen pannukakun. Ei kun siis toimeen.

Otin ison muovikulhon, ja survoin sinne ainakin seitsemän pikimustaa banaaniraasua. Ne haisivat vielä kylmälle ja makealle eivätkä pahemmin käyneille. Osa banaanilastista pääsi roskiin. Dyykattuja olivat muutenkin.

Toiseen kulhoon laitoin annoksen vehnäjauhoa (eu-tuki), mantelirouhetta pari pussia (dyykki), ruokasoodaa (k-kauppa), kanelia kunnon kaadon (k-kauppa), ripaus suolaa (vanhaa kuin taivas), tarpeeksi sokeria (kookauppa) eli ehkä kolmasosan siitä määrästä, mikä yleensä laitetaan vastaavankaltaiseen leivonnaiseen.

Tässä vaiheessa päätin lorauttaa banaaneille sitruunamehua (k-kauppa), koska yhdessä ohjeessa tehtiin niin. Sitten päätin, että koska olen todella paska leipuri ja hyvin harva leivonnaiseni onnistuu (en seuraa ohjeita, koska kaapissani ei keskiyöllä ole kaikkea muutenkaan eikä köyhällä yleensäkään) kaadoin banaaneille kunnon setin tallinnantuliaista eli armenialaista konjamiiniä. Suosikkijuomani, liian vahvaa voida juoda ja tarpeeksi vahvaa viemään janon kahdella teelusikallisella. Herkkua. Koska banaanit on nyt desinfioitu, päätin lisätä kolme isoa ruokalusikallista kreikkalaistyyppistä herkkujugurttia (lidl). Nam.

Muistin kaivaa jääkaapista neljä kananmunaa ja lohmoin siinä sata grammaa voita kattilaan sulamaan. Kaikki hankittu kookaupasta.

Jugurttia jatkoin eu-maitojauheella, jonka sekoitin kuiva-aineisiin. Märkäaineisiin laitoin kolmisen desiä vettä. Sitä ennen olin havainnut purkin inkiväärinestettä jääkaapissani. En osaa valmistaa edes hilloa vaikka pyrkisin seuraamaan ohjetta, ja inkiväärin keitinvesihillo oli siis inkiväärisokerivettä. Sitä päätyi banaanikonjamiiniseokseen.

Nestekulho oli täpötäysi, mutta kuivakulho ei vielä. Sinne lorotin sulan voin ja rikoin munat. Sekoitin ja lisäsin banaanisotkun kahdessa erässä.

Uuni oli kuumenemassa 200 asteeseen. Vuorasin syvän uunipellin leivinpaperilla, ja sain koko muovikulhollisen tavaraa menemään pellille. Siihen päälle heittelin pussillisen dyykattuja mantelilastuja.

Koko paska meni uuniin ja tulin kirjoittamaan tätä. Paistoaika mitataan vastaavasti: kun tuoksu alkaa tuntua, leivonnainen kypsyy. Kun tuoksu on vahva, mene uunille. Jos leivonnainen on ruskea, tarkista kapealla, tylpähköllä esineellä kypsyys leivonnaisen keskeltä. Katso, onko pohja kypsä. Ota leivonnainen uunista, kun se on joka paikasta toivotunkaltainen; sisältä mehevä muttei löysä ja ulkopuolelta ruskettunut.


Paskan leipurin muistilista:

Happamia aineita, kuten jugurttia ja piimää sisältävä leivonnainen nostatetaan soodalla, makea leivinjauheella.

Kypsyyden mittaus hammastikulla. Tökkää paksuimpaan kohtaan, vedä pois. Jos tikussa on tahmaa, keskusta on raaka. Jos tikku on puhdas, leivonnainen on kypsä sisältä.

Uuniin saa laittaa ruokaa ennen kuin se on lämminnyt tiettyyn asteeseen. Uunin voi lämmittää hieman kuumemmaksi, koska luukun avauksessa lämpöä karkaa. Jos haluat vielä paistaa, mutta tuote on melkein valmis, ota uuni pois päältä. Ruoka kypsyy loppuun jälkilämmössä. Uuni kuluttaa enemmän sähköä kuin liesi.

Kelloa ei tarvita. Älä mene kauas uunista, äläkä ala tehdä mitään, mikä vie huomiokyvyn ja aistit. Tuoksu kertoo kypsyyden, palaneenkäry kertoo ongelmista.

Kuivat aineet laitetaan isoimpaan kulhoon ja märät kaadetaan sinne, kun molemmat on sekoitettu tahoillaan kunnolla. Munat ja rasvat laitetaan ennen märkäaineita.

Aineita ei tarvitse mitata tai punnita. Kakkutaikina on hyvin löysää ja juoksevaa, mutta ei ihan niin juoksevaa, että se kannattaisi paistaa lettupannulla. Nesteen määrä takaa sen, että leipomuksesi nousee.

Nostatusaineita laitetaan pikemminkin teelusikalla mitattava määrä, jauhoja pikemminkin viilitörpöllä mitattava. Viilitörppö vetää kaksi desiä, vanhanaikainen kahvikuppi yhden desin. Voit kuivaharjoitella vaikka kaatelemalla vettä astiasta toiseen, jotta opit, mitä määrä näyttää.

Kakku on nyt done ja odottelee uunin päällä teurastusta. Sen tekemiseen on mennyt 54 minuuttia kaikkineen.
Inkivääristä seuraavassa tekstissä.